Revontulet, Aurora Borealis

Eräs Lapin suosituimmista luontonähtävyyksistä ovat revontulet eli Aurora Borealis, joita voi ihailla Rovaniemen alueella elokuusta huhtikuuhun. Rovaniemellä esimerkiksi Arktinen puutarha, tiedekeskus Arktikumin alue sekä Ounasvaaran laki ovat suosittuja revontulien tarkkailupaikkoja ja kellonajoista yleensä aikaväli 22-02 sopii parhaiten revontulien katseluun. Toisinaan revontulia, näitä upeita ”luonnon omia ilotulituksia”, saattaa kuitenkin nähdä jo jopa iltaseitsemältä. Lapista löytyy myös monia muita paikkoja, joissa revontulien tarkkaileminen onnistuu. Kannattaakin ottaa näistä kohteista etukäteen selvää, jos revontulien tarkkailu kiinnostaa tai jos koko matka on tarkoitus liittää revontulien tarkkailuun.

Revontulimatkat

Revontulet, Aurora Borealis, ovat niin suosittu nähtävyys, että ne houkuttelevat turisteja jopa ulkomailta asti. Rovaniemellä on mahdollista matkustaa myös siten, että koko matka nivotaan revontulien ympärille niiden ollessa koko matkan kohokohta. Rovaniemellä voi osallistua esimerkiksi opastetulle revontuliretkelle, joka voi olla ikimuistoinen elämys. Voit valita kulkupeliksesi tällaiselle revontulien tarkkailuun suunnitellulle retkelle moottorikelkan, huskyvaljakon, porovaljakon tai lumikengät. Revontulien ihastelun ja tarkkailun voi siis yhdistää myös moneen muuhun elämykseen. Husky- tai porovaljakon kyydissä taittuva matka revontulten täyttämän taivaan alla valkoisen hangen naristessa jalaksia vasten voi olla unohtumaton ja ainutlaatuinen kokemus!

Vaikka revontulia voi toki ihastella myös täysin itsenäisesti, niin asiantunteva opas voi tuoda elämyksen tarkkailuun aivan uudenlaisen ulottuvuuden – hän osaa esimerkiksi kertoa revontuli-ilmiöön liittyviä taustatietoja sekä niihin liittyviä tarinoita. Voi olla erityisen mielenkiintoista tutustua sekä revontuliin liittyviin faktoihin, että niihin liittyvään fiktioon.

Lapista löytyy myös erityisiä revontulitaloja, joihin voi vetäytyä nauttimaan revontulien katselusta. Näissä taloissa on lasista valmistetut katot, joten voit nauttia ”luonnon omasta ilotulituksesta” vaikkapa sängystä käsin. Mikäpä olisikaan upeampi kokemus, kuin käpertyä lämpimän peiton alle samalla kun yläpuolella näkyvän taivaan täyttävät toinen toistaan kauniimmat revontulet? Tuolloin voi tosiaan melkeinpä kuvitella oranssiturkkisen ketun juoksemassa tunturien laella häntäänsä huiskien.

Faktaa ja fiktiota revontulista

On mielenkiintoista tutustua sekä revontuliin liittyvään faktaan, että fiktioon. Ei ole ihme, että kauniit ja erikoiset revontulet ovat saaneet ihmisten mielikuvituksen liikkeelle ja että niihin liittyy mielenkiintoisia taruja ja myyttejä. Revontuliin liittyy aika mielenkiintoinen saamelaisten keskuudessa elänyt taru, jonka mukaan tämä upea luonnon oma ilotulitus syntyy ketun juostessa tuntureilla ja huiskiessa hännällään tuntureiden lumisia huippuja. Tarun mukaan ketun kaunis häntä sinkoaa samalla kipinöitä taivaalle, joista sitten muodostuvat taivaalla näkyvät värikkäät tulijuovat, jotka toimivat erinomaisina valaisijoina pimeinä talviöinä. Tämä saamelainen kaunis ja mielenkiintoinen myytti on luonut pohjan revontuli-nimitykselle – kettuahan kun kutsutaan toisinaan myös revoksi. Jos revontulia ihastellessa päästää mielikuvituksensa valloilleen, voi melkein nähdä ketun juoksemassa tunturilla sinkoamassa hännällään kipinöitä taivaalle valaisemaan öisessä metsässä liikkuvan kulkijan matkaa. Saamelaiset ovat eläneet läheisessä yhteydessä Lapin kauniin luonnon kanssa ja heidän tarunsa kertoo omaa tarinaansa tästä läheisestä yhteydestä luontoon ja sen ilmiöihin.

Saamelaisten keskuudessa elänyt taru ketun hännällään huiskimista kipinöistä on kaunis, mutta miten revontuli-ilmiö sitten syntyy käytännössä, jos asiaa tarkastellaan tieteellisestä näkökulmasta käsin? Miten revontulet oikeasti syntyvät? Tieteellisen selityksen mukaan ne syntyvät auringosta tulevan hiukkassuihkun kohdatessa maapallon magneettikentän. Tämä magneettikenttä ohjaa hiukkassuihkun ilmakehään, josta hiukkaset leviävät revontulivyöhykkeelle. Revontulivyöhykehän sijaitsee maapallon napojen ympärillä. Hiukkaset törmäävät ilmakehässä oleviin atomeihin. Tämä tapahtuu suurin piirtein sadan kilometrin korkeudessa. Tämän johdosta atomit virittyvät alkaen säteillä kellanvihertävää valoa. Happi ja typpi vaikuttavat osaltaan tämän säteilyn syntymiseen. Erityisen voimakkaana tapahtuva purkaus saa aikaan violetin ja punaisen sävyistä valoa. Revontulien on todettu esiintyvän aina magneettikentän suuntaisina. Yleensä revontulet ovatkin itä-länsisuuntaisia pitkiä, nauhamaisia ilmestyksiä.