Näillä sivuilla puhutaan Rovaniemestä, joka on mielenkiintoinen kaupunki monessakin mielessä. Rovaniemi sijaitsee Lapissa lähellä napapiiriä. Se sijaitsee Ounas- ja Kemijokien läheisyydessä ja on yliopistokaupunki. Lisäksi Rovaniemi on kulttuuri- ja urheilukaupunki, jota voidaan myös pitää oman alueensa hallinnon, kaupan sekä koulutuksen keskuksena.

Vuonna 1929 Rovaniemestä tuli kauppala ja vuonna 1960 siitä tuli kaupunki. Nykyisin Rovaniemi on pinta-alansa osalta suurikokoisin kaupunki koko Euroopassa. Lisäksi se on väkilukunsa osalta toisella sijalla Pohjois-Suomen kaupunkien osalta heti Oulun jälkeen. Kaiken edellä mainitun lisäksi Rovaniemi on myös maamme pohjoisimpana sijaitseva kaupunki.

Rovaniemellä on useita naapurikuntia. Kittilä, Sodankylä, Kolari, Ylitornio, Pello, Ranua, Tervola, Posio, Kemijärvi sekä Pelkosenniemi ovat kaikki Rovaniemen naapurikuntia. Rovaniemen nimelläkin on mielenkiintoinen tarina. Sen alkuosa eli ”rova” tarkoittaa ylänköä, jossa kasvaa puita vain harvakseltaan tai harjua, jossa kasvaa metsää. Sana ”rova” on lainattu saamesta.

Miten Rovaniemestä tuli Rovaniemi?

Rovaniemen alueella on ollut asutusta jo kivikaudella eli jo 8 000 vuotta sitten. Kiinteää talonpoikaisasutusta alueella on esiintynyt 1100-1200-luvuilta alkaen. Vielä 1800-luvun puolivälissä Rovaniemi koostui joukosta pieniä maalaiskyliä. Asutus oli harvaa ja pääelinkeinoja olivat maanviljely ja karjanhoito. Myös kalastus ja metsästys olivat tärkeitä sivuelinkeinoja alueella. Kun metsätalouden merkitys alkoi maassamme nousta, alkoi myös Rovaniemi kukoistaa aivan uudella tavalla. Tämä tapahtui 1800-luvun loppupuolella.

1860-luvulla alueelle alkoi ilmestyä kauppoja. Tätä ennen alueen asukkaat hankkivat tarvitsemansa tuotteet toinen toisiltaan sekä kulkukauppiailta. Jonkin verran ostoksia tehtiin myös kaupungeissa, kuten Kemissä, toimintaansa harjoittavilta kauppiailta. Myös Rovaniemen markkinat olivat merkittävä tapahtuma, jota voidaan jopa pitää merkittävänä taloudellisena instituutiona omana aikanaan ja omalla alueellaan.

Kansakoulutoiminta alkoi Rovaniemen alueella vuonna 1870, minkä lisäksi myöhemmin alueelle palkattiin myös kiertokouluopettajia opettamaan alueen runsaslukuista lapsiväestöä. Jatkosodan aikana Rovaniemi oli varuskuntakaupunki, jossa saksalaiset sotilaat pitivät esimerkiksi upseerikerhoa, kasarmeja, varastoja, varikkoja sekä seurantaloa. Saksalaiset rakensivat alueelle myös teitä, urheilupaikkoja sekä taisteluasemia. Ensimmäinen Ounasvaarassa sijaitseva pujottelurinne on saksalaisten raivaama. Vuonna 1944 Rovaniemi tuhoutui lähes kokonaan, koska vetäytyessään alueelta saksalaiset sotilaat polttivat kaiken taakseen jääneen, kuten rakentamansa rakennukset ja sillat. Jopa Rovaniemen kirkko poltettiin. Sodan jälkeen alueella alkoikin mittava jälleenrakennus.

Sotien jälkeen Rovaniemen väkiluku alkoi kasvaa ja asukkaat työllistyivät esimerkiksi uittotoimintaan. Rovaniemestä alkoi kehittyä maamme pohjoisosan kulttuurielämän keskus. Nykyisin suuri osa Rovaniemen väestöstä on työssä palveluammateissa. Tämän lisäksi alueen asukkaita työllistävät myös esimerkiksi teollisuus ja matkailu.

Matkailun osuus Rovaniemen elinkeinona näyttäisi olevan kasvusuunnassa. Rovaniemeltä löytyy esimerkiksi upeita luontokohteita, kuten lintubongareiden suosikkikohde, Harjulampi. Harjulammen alueelta on tavattu yli 80 erilaista lintulajia, joista noin 30 pesii alueella vakituisesti ja lähes 20 satunnaisesti. Rovaniemen alueelta löytyy myös luontopolku, jossa on mahdollista yöpyä laavulla. Myös hiidenkirnut ovat alueen mielenkiintoisia luontonähtävyyksiä. Rovaniemeä pidetään myös joulupukin virallisena kotikaupunkina ja sieltä löytyykin Joulupukin Pajakylä sekä Santa Park. Nämä houkuttelevat alueelle lapsiperheitä sekä ulkomaisia turisteja, jotka haluavat tavata joulupukin. Turisteja Rovaniemelle houkuttelevat myös monenlaiset kulttuuritapahtumat, kuten teatteri, kamariorkesteri, ylioppilasteatteri, musiikkiopisto, balettiopisto ja kansantanssiyhtye. Kansantanssitoiminta sekä kansanmusiikkitoiminta ovat alueella vilkasta, samoin kuin myös teatteritoiminta.

Kaupunki tarjoaa myös runsaasti liikuntamahdollisuuksia – esimerkiksi balettia, jalkapalloa, jääkiekkoa, hiihtämistä ja laskettelua on mahdollista harrastaa alueella. Monet menestyneet suomalaiset talviurheilulajien edustajat ovat muuten kotoisin Rovaniemeltä tai lähialueilta, mikä kertonee osittain siitä, kuinka hyvät ja monipuoliset talviurheilumahdollisuudet alue tarjoaa. Rovaniemellä on useita ystävyyskaupunkeja, kuten Turkin Alanya, Ruotsin Kiiruna ja Saksan Kassel.

Haluamme lopuksi kiittää sponsoriamme Pikalainaa 24 saamastamme tuesta – kiitos!